Pimeyttä karkuun viikoksi Teneriffalle. Osuttiin tietysti paikalle sopivasti samaan aikaan kuin rankimmat sateet saarella 40 vuoteen. Ei muuta kuin auto alle ja vuorten toiselle puolelle, jossa helle oli väijymässä. Teide-päiväksi osui äärettömän tylsä pilvetön keli, mutta nyt on paikat hallussa seuraavaa reissua varten. Jälleen tuli todistettua Kanariansaarten kauneus ja kelvollisuus valokuvaukseen. Muistankohan oikein, että Kanariansaarilta löytyy yli 3000 hyönteislajia, joista yksikään ei ole ihmiselle vaarallinen. Sellaisessa paikassa on ihmisen hyvä möllöttää.

Kuvista pari on HDR-sävellyksiä, mutta suurin osa valotusblendauksia. Se tuntuu tukevan nykyään paremmin omaa visiota. Olis varmaan aika opetella käyttämään puolisuotimia ettei tarttis koneella hinkata kuvia niin montaa tuntia…

Hitaasti siedettävää tulee. Sain käsiteltyä tämän vuoden pääsiäisen kuvat viimein pakettiin. Tämä oli kolmas pääsiäinen putkeen Muoniossa, mutta vieläkään en oikein päässyt sinuiksi lappalaisen maisemakuvaamisen kanssa. Aikaa ei tietenkään ollut tarpeeksi, mutta jotain muutakin siitä jälleen puuttui. Sommittelu- ja inspiraatiovaikeuksia… no kai se vielä löytyy. Jouluna taas uusi yritys alueelle. Tällä kertaa tulee varmaankin olemaan huomattavasti kylmempää kuin pääsiäisinä! Kolme viimeistä kuvaa ovat päiväretkeltä Norjan puolelta, jossa taivas oli suhteellisen tasaisen harmaa koko ajan.

Neljässä viimeisessä kuvassa on kaksi valotusta blendattu kasaan. Ei siis HDR:ää tällä kertaa. Useasti saa huomata, että vaikka kuvatessa on ennakoinut tietyn kuvan olevan erittäin hyvin HDR:ksi taipuva, onkin käsittelyvaiheessa saanut yllättyä HDR:n kyvyttömyydestä hoitaa homma. Tai sitten en vaan osaa. Mutta esimerkkinä kuva 5 (punataivainen panoraama), joka Photomatix -käsittelyn jälkeen oli toivoton kohinan ja räkävärien puuro. Kai se on todettava, että HDR sopii joihinkin tilanteisiin ja toisiin taas ei. Mutta mikäli Sinä omaat syvempää ymmärrystä asiasta ja osaat esimerkiksi selittää miksi kuva 5 on niin HDR-haluton niin anna palaa, olen pelkkänä korvana.

Tänä kesänä tutustuin pariinkin otteeseen Saariston Rengastiehen. Kertaalleen lyhyemmällä (ja tuskaisemmalla) reissulla pyörällä ja tästä viisastuneena toisella kertaa autolla. Varsinkin, jos tosissaan aikoo valokuvata niin suosittelen autovaihtoehtoa. Riippuu tietysti ihmisestä, mutta omalla kohdalla polkeminen tappoi kovimman kuvausinnon eikä ollut aikaa tutkia paikkoja yhtä perusteellisesti kuin autolla reissatessa. Vaikka olen koko ikäni asunut lähistöllä, oli tämä ensimmäinen kesä jona tutustuin rengastiehen kokonaisuudessaan. Veikkaanpa, että jatkossa tulee joka kesä tehtyä vastaavia yhden ja useamman yön kuvauskeikkoja rengastielle. Oli se sen verran mukavaa, tosin ehkä aavistuksen ylimainostettua, lomailua.

Kuvat ovat kaikki rengastien vaikutusalueelta, tosin osa on saaresta jonne autoteitä pitkin ei pääse. Kuvauskalustona Canon 5D + 24-70mm 2.8L tai 17-40 4L. Osa HDR-kuvia ja osa eri valotuksista blendattuja. Kaikkia kommentteja arvostetaan!

Lisätietoa Saariston Rengastiestä: http://www.saaristonrengastie.fi

Hartaasti odotetun pääsiäisloman vietto sijoittui Lappiin ja tarkemmin Muonioon. Kuvauksellisesti loma oli, jos ei nyt ihan pettymys, niin hieman odotettua laimeampi. Tyydyin lähinnä dokumentoimaan maisemia panoraamakuvauksen keinoin välillä jalustalta välillä käsivaralta. Ainoana aamuna kun jaksoin nykäistä itseni ylös viideltä ja lähteä kuvaamaan aamuvalossa, oli aurinko tukevasti pilvessä. Ajellessani aamusessioilta takaisin Tunturilapin Tuville pysähdyin Kutunivalla, jossa aurinko heltyi hieman vilkaisemaan pilvien lomasta. Pallaksen rinteillä kävin laskettelmassa parina päivänä ja niistä retkistä muistikortille jäi pari käsivaralta kuvattua panoraamaa. Muonion seudulla maisemakuvauspotentiaalia on kuitenkin valtavasti ja toivottavasti jatkossa saan sen paremmin vangittua.

Panoraamakuvien julkaiseminen netissä on esitysteknisesti aina hieman ongelmallista. Mikäli kuvan pienentää selainikkunaan mahtuvaksi eli kokoluokkaan 1000 pikseliä pitkältä sivulla, jää kuva auttamattoman matalaksi ja tunnelma kärsii. Jätin nämä aika kookkaiksi käsivarapanoraamamestari Jan Eeralan tyyliin. Toivottavasti esitystapa miellyttää ja saa toki ehdottaa muitakin hyviä keinoja!

Gran Canarian saari (sis. mm. Las Palmas, Playa del Ingles ja Puerto Rico) tarjoaa niin paljon muutakin, kuin sitä suomalaisille tutuinta. Varsinkin niille, jotka vuokraavat auton ja ajavat vuoristoon. Olen käynyt aikaisemmin Kanarialla muutamia kertoja, mutta tällä reissulla pääsin ensimmäistä kertaa saaren sisäosien vuoristoon. Voin sanoa, että mielipiteeni saaresta matkakohteena sai mellevän annoksen arvostusta. Valokuvaajalle saari tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia. Itse harjoitin lähinnä maisemakuvausta, kuten kuvista voivat tarkimmat havaita. Keskipäivän valo ei tietenkään ollut paras mahdollinen maalaamaan vuoristomaisemia, mutta onneksi pilvet loivat mukavaa tunnelmaa. Ensi kerralla aamulla varhain liikkeelle ja vasta pimeän laskeuduttua takaisin!

Kuvat ovat suurimmaksi osaksi HDR-tekniikalla kuvattuja. Jos HDR on tuntematon termi, kuluta hetki aikaasi täällä. Jos innostuit asiasta, vietä hieman pidempi tovi täällä. Pienen talon kokoinen matkalaukkuni oli järeän jalustani ansiosta vain 5,7 kiloa ylipainoinen. Tukeva jalusta on kuitenkin HDR-kuvien onnistumisen kannalta korvaamaton. Vaivaa siis kannattaa sen suhteen nähdä. Onneksi ryhmämatkailussa laukkujen painot lasketaan yhteen ja jaetaan matkustajien määrällä, joten en joutunut vankilaan.

Toisaalta, jos ei välitä komeista maisemista, tunnelmallisista vuoristokylistä ja terveellisesti rasittavista nousuista näköalapaikoille, suosittelen pysymään rannoilla ja ostamaan litran pullon Bacardia sekä 6-pakkauksen kolajuomaa. Ei sekään pöllömpää ole.