Torstai-iltana oli Raision venesatamassa liikennettä, kun väki kävi hämmästelemässä maailman suurinta (ja kalleinta) loistoristeilijää vielä kerran ennen kuin se jättäisi Suomen ja siirtyisi lämpimämmille vesille. Itsekin oli sitten pakko käydä jäädyttämässä sormet lähes tunnottomiksi. Tuliaisina pari panoraamaa risteilijästä ja sen ensi vuonna valmistuvasta sisaraluksesta juhlavalaistuksessa. Myöhästyin täpärästi auringonlaskusta, mutta kuutamo paikkasi hieman tilannetta… Jälkimmäinen kuva ei näköjään selviä millään jpeg-pakkauksen kiroista ja taivas hieman sottaantuu, koittakaa kestää!

Lisätietoja risteilijästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/M/S_Oasis_of_the_Seas

Hitaasti siedettävää tulee. Sain käsiteltyä tämän vuoden pääsiäisen kuvat viimein pakettiin. Tämä oli kolmas pääsiäinen putkeen Muoniossa, mutta vieläkään en oikein päässyt sinuiksi lappalaisen maisemakuvaamisen kanssa. Aikaa ei tietenkään ollut tarpeeksi, mutta jotain muutakin siitä jälleen puuttui. Sommittelu- ja inspiraatiovaikeuksia… no kai se vielä löytyy. Jouluna taas uusi yritys alueelle. Tällä kertaa tulee varmaankin olemaan huomattavasti kylmempää kuin pääsiäisinä! Kolme viimeistä kuvaa ovat päiväretkeltä Norjan puolelta, jossa taivas oli suhteellisen tasaisen harmaa koko ajan.

Neljässä viimeisessä kuvassa on kaksi valotusta blendattu kasaan. Ei siis HDR:ää tällä kertaa. Useasti saa huomata, että vaikka kuvatessa on ennakoinut tietyn kuvan olevan erittäin hyvin HDR:ksi taipuva, onkin käsittelyvaiheessa saanut yllättyä HDR:n kyvyttömyydestä hoitaa homma. Tai sitten en vaan osaa. Mutta esimerkkinä kuva 5 (punataivainen panoraama), joka Photomatix -käsittelyn jälkeen oli toivoton kohinan ja räkävärien puuro. Kai se on todettava, että HDR sopii joihinkin tilanteisiin ja toisiin taas ei. Mutta mikäli Sinä omaat syvempää ymmärrystä asiasta ja osaat esimerkiksi selittää miksi kuva 5 on niin HDR-haluton niin anna palaa, olen pelkkänä korvana.

Tänä kesänä tutustuin pariinkin otteeseen Saariston Rengastiehen. Kertaalleen lyhyemmällä (ja tuskaisemmalla) reissulla pyörällä ja tästä viisastuneena toisella kertaa autolla. Varsinkin, jos tosissaan aikoo valokuvata niin suosittelen autovaihtoehtoa. Riippuu tietysti ihmisestä, mutta omalla kohdalla polkeminen tappoi kovimman kuvausinnon eikä ollut aikaa tutkia paikkoja yhtä perusteellisesti kuin autolla reissatessa. Vaikka olen koko ikäni asunut lähistöllä, oli tämä ensimmäinen kesä jona tutustuin rengastiehen kokonaisuudessaan. Veikkaanpa, että jatkossa tulee joka kesä tehtyä vastaavia yhden ja useamman yön kuvauskeikkoja rengastielle. Oli se sen verran mukavaa, tosin ehkä aavistuksen ylimainostettua, lomailua.

Kuvat ovat kaikki rengastien vaikutusalueelta, tosin osa on saaresta jonne autoteitä pitkin ei pääse. Kuvauskalustona Canon 5D + 24-70mm 2.8L tai 17-40 4L. Osa HDR-kuvia ja osa eri valotuksista blendattuja. Kaikkia kommentteja arvostetaan!

Lisätietoa Saariston Rengastiestä: http://www.saaristonrengastie.fi

Kuluva talvi on ollut Etelä-Suomessakin vaihteeksi mukavan kylmä ja luminen. Muistaakseni ainakaan viime talvena ei ollut missään vaiheessa kunnon jäätä pilkkimiseen. En minä, mutta pappani sitä haikaili. Tänä talvena Naantalin lahdella on pilkkijöitä riittänyt ja eräs maaliskuun sunnuntai tuli itsekin käytyä jäällä. Kävely Väskin saareen ja muutama käsivarapanoraama reissulta muistoksi. Jäälle tehdyt ulkoilureitit olivat mainiot ja jos ensi talvena olosuhteet ovat yhtä hyvät, retkiluistelua pitänee kokeilla! Saa nähdä miten ensi talvi kohtelee…

Lisäksi yksi panoraama viime kesältä ettei tunnelma käy liian kylmäksi, eikä mielestäni hyvin onnistunut saaristonäkymä jää arkistojen synkkiin uumeniin.

Ja tapahtui niin, että valokuvaamisaktiivisuuttaan korottaakseen he kehittivät sapluunan, joka sanelisi tietylle ajanjaksolle teeman ja päivämäärän, jona he istuisivat viinilasin ääreen tarkastelemaan itse kunkin teemanmukaisia aikaansaannoksia.

Oskun näkemys:

Hartaasti odotetun pääsiäisloman vietto sijoittui Lappiin ja tarkemmin Muonioon. Kuvauksellisesti loma oli, jos ei nyt ihan pettymys, niin hieman odotettua laimeampi. Tyydyin lähinnä dokumentoimaan maisemia panoraamakuvauksen keinoin välillä jalustalta välillä käsivaralta. Ainoana aamuna kun jaksoin nykäistä itseni ylös viideltä ja lähteä kuvaamaan aamuvalossa, oli aurinko tukevasti pilvessä. Ajellessani aamusessioilta takaisin Tunturilapin Tuville pysähdyin Kutunivalla, jossa aurinko heltyi hieman vilkaisemaan pilvien lomasta. Pallaksen rinteillä kävin laskettelmassa parina päivänä ja niistä retkistä muistikortille jäi pari käsivaralta kuvattua panoraamaa. Muonion seudulla maisemakuvauspotentiaalia on kuitenkin valtavasti ja toivottavasti jatkossa saan sen paremmin vangittua.

Panoraamakuvien julkaiseminen netissä on esitysteknisesti aina hieman ongelmallista. Mikäli kuvan pienentää selainikkunaan mahtuvaksi eli kokoluokkaan 1000 pikseliä pitkältä sivulla, jää kuva auttamattoman matalaksi ja tunnelma kärsii. Jätin nämä aika kookkaiksi käsivarapanoraamamestari Jan Eeralan tyyliin. Toivottavasti esitystapa miellyttää ja saa toki ehdottaa muitakin hyviä keinoja!